Yhteistyö » Nuorisotyöstä Suomessa

Nuorisoalalla toimivat tahot tekevät runsaasti yhteistyötä keskenään moniammatillisesti ja -alaisesti. Yhteistyöllä tarkoitetaan usein määräaikaisten yhteistyöhankkeiden toteuttamista tai verkostopohjaista työskentelyä, mutta se merkitsee monille toimijoille myös hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen jakamista, ajatusten vaihtoa ja yhteistä pidempiaikaista toimintaa.

Kunnallisen nuorisotyön tärkeimpiä kumppaneita ovat kunnan muista toimialoista etenkin sivistys- ja kulttuuritoimi sekä kunnan alueella toimivat järjestöt, seurakunnat ja yritykset. Ulkopuoliset palveluntuottajat, kuten järjestöt ja yritykset, tuottavat kunnissa pääsääntöisesti yksittäisiä palveluja. Joissakin kunnissa ne kuitenkin vastaavat koko nuorisotoimen palvelujen tuottamisesta.

Kyselyyn vastanneet järjestöt tekevät eniten yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Lisäksi niiden tärkeimpiin kumppaneihin kuuluvat kunnat ja oppilaitokset. Järjestöjen ja seurakuntien välinen yhteistyö on tiettyjen kuntien alueella aktiivisempaa. Evankelis-luterilainen kirkko tekee eniten yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Seurakuntien välisen yhteistyön lisäksi kirkko tekee yhteistyötä myös muiden kirkollisten toimijoiden seurakuntien kanssa.

Kunnallisen nuorisotyön yhteistyökumppanit Järjestöjen yhteistyökumppanit Kirkon yhteistyökumppanit

“Nuorisotyössä tehdään selvästi enemmän yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, yhteistyöverkostot ovat lisääntyneet huomattavasti. Yhteistyön muodot ovat myös monipuolistuneet”

Nuorisojärjestötoimija

Palkkikaavio vastanneiden kuntien ja järjestöjen näkemyksistä, mitä yhteistyö heille konkreettisesti tarkoittaa — Mitä kumppanuus ja yhteistyö konkreettisesti tarkoittaa?

Nuorisoalalla toimivat tahot kaipaavat pirstaleiselle kentälle vahvempaa koordinaatiota, yhteisiä linjauksia ja mittareita

Toimijasektorista riippumatta useimmat toimijat toivovat yhteistyön tekemisen lisääntyvän tulevaisuudessa. Uusien yhteistyöverkostojen toivotaan selkeyttävän alan sisäistä työnjakoa, karsivan päällekkäistä toimintaa ja tuovan käytännön toimintaan uusia ideoita ja sisältöjä.

Alaa ei kuitenkaan haluta yhtenäistää liikaa, vaan toimijat toivovat nuorisoalan säilyttävän monimuotoisuutensa ja ketteryytensä. Tiukan sisältöpainotteisen ohjauksen sijaan toimijat näkevät tärkeänä koko nuorisoalan kenttää koskevien linjausten suunnittelun ja nuorisoalan profiilin nostamisen valtakunnallisesti.

Kuntien nuorisotyössä toivotaan kaikkia toimijoita koskevia linjauksia ohjaamaan nuorisotyön tekemistä. Poliittisten toimenpiteiden ja linjausten toivotaan tulevaisuudessa sekä nostavan nuorisoalan profiilia että tasoittavan alueellisia ja toimijoiden välisiä eroja nuorisotyön kentällä.

Valtakunnallisella nuorisopoliittisella ohjauksella pystyttäisiin toimijoiden mukaan paremmin takaamaan, että nuorisotoimi saa kaikenkokoisissa kunnissa riittävästi resursseja ja tilaa toimia nuorten parhaaksi. Tiettyjä minimipalveluita lakisääteistämällä ja nuorisotyön asemaa parantamalla huolehditaan nuorten lisäksi myös nuorisotyöntekijöiden asemasta.
Nuorisoalan toimijat pohtivat, että ohjausta ja linjauksia tulisi suunnitella yhdessä ministeriöiden, osaamiskeskusten ja aluehallintovirastojen kanssa. Lisäksi pitäisi pyrkiä tekemään yhtenäiset toimintaa arvioivat mittarit kaikille nuorisoalalla toimiville tahoille.

“Kyllä alaa vaivaa nyt pirstaleisuus, nuorten hyväksi yhteiskunnassa tehdään paljon työtä: on monia eri toimijoita, lukemattomia projekteja ja hankkeita – mutta koordinaatio puuttuu. Siten hyvää työtä ja resursseja menee hukkaan ja nuori yrittää sitten seikkailla parhaansa mukaan tässä viidakossa. Mielestäni koordinointi pitäisi lähteä ihan ministeriö-tasolta ja sitten esim. osaamiskeskusten ja paikallisten toimijoiden kautta yhteistyötä tiivistäen.”

Kunnallisen nuorisotyön toimija

”Käsityksemme mukaan nuorisotyö- ja toiminta tulisi olla monimuotoista, jossa on erilaisia toimijoita. Yhteinäisyyttä voitaisiin hakea arviointikriteerien tasolla, kuitenkin niin että se mahdollistaa monimuotoisuuden.”

Nuorisojärjestötoimija

“Kunnallisessa nuorisotyössä on kaksi eri heimoa: nuorisotyö ja etsivä nuorisotyö. Asiasta ei vaan puhuta julkisesti. Kumpikin heimo tekee hyvää työtä, mutta jos ne toimisi yhteistyössä, niin jälki olisi ihan erilaista kuin nyt. Liian paljon valtakunnallista nuorisotyötä suunnitellaan edelleen isojen kaupunkien nuorisotyön mukaan.”

Kunnallisen nuorisotyön toimija

”Pitäisi luoda alustoja, joiden kautta toimijat löytävät toisensa ja ajaa sillä eteenpäin ajatusta siitä, että yhdessä tehden kaikki toimijat olisivat vahvempia.”

Nuorisojärjestötoimija

Monialaista ja moniammatillista yhteistyötä toivotaan nuorisotyön kentälle lisää

Toinen merkittävä aineistosta esiin nouseva teema on tarve alueelliselle, moniammatilliselle ja monialaiselle yhteistyölle. Nuorisoalan toimijat pohtivat, että yhteistyötä yli kuntarajojen tulisi lisätä entisestään ja lisäksi keskittyä kuntien sisäisten toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen. Monialaisemman ja moniulotteisemman työn ei nähdä olevan vain ideoiden vaihtamista tai työmuotojen toteuttamista yhdessä, vaan syvempää yhteistyötä. Pienellä alalla myös organisaatioiden toivotaan liikkuvan lähemmäs toisiaan.

Moni toimija toivoo perusnuorisotyön ja etsivän nuorisotyön lähentyvän toisiaan, jolloin myös niiden päämääriä, periaatteita ja toimintatapoja voitaisiin tarkastella yhteistyön lisäämisen näkökulmasta. Vaikka nuorisotyötä tehdään jo nyt aiempaa enemmän yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, nähdään kenttä silti turhan pirstaleisena ja jakautuneena eri toimialoille. Nuorisoalan rikkautena nähdään erilaiset toimijat, mutta kentällä on havahduttu myös turhiin työmuotojen päällekkäisyyksiin.

Verkostotyöskentely nähdään hyvänä tapana tutustua muihin toimijoihin, vaihtaa ajatuksia ja oppia uutta

Yhteistyön tekemistä voitaisiin kunnallisen nuorisotyön toimijoiden mukaan kehittää verkostoitumalla aktiivisemmin muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kuten järjestöjen ja kirkollisten toimijoiden kanssa. Verkostojen vahvuutena nähdään niiden moniammatillisuus ja monialaisuus, minkä lisäksi toimijat tavoittavat kunnissa hyvin erilaisia nuoria. Verkostotyöskentelyn koetaan lisäävän alalla työskentelevien osaamista, ja niiden kautta saadaan ajantasaista tietoa muiden nuorisoalalla toimivien ideoista ja toimintatavoista. Moni nuorisoalalla toimiva taho on hyötynyt verkostojen järjestämistä koulutuksista.

Osaamisen ja tiedon jakamista painotetaan aineistossa vahvasti. Toimijat kokevat, että alalla on tarvetta kaikkia toimijoita yhteen kokoaville tapahtumille, joiden puitteissa toimijat pystyisivät vaihtamaan ajatuksiaan ja verkostoitumaan keskenään. Tapahtumat nähdään hyvänä foorumina myös koulutuksille. Nuorisoalaa koskevan tiedon tulisi kaikkien toimijoiden mukaan olla helpommin saatavilla, ja erityisesti verkkokoulutuksia toivotaan aiempaa enemmän.

Osa kunnallisen nuorisotyön toimijoista ei näe yhteistyön lisäämiselle välttämättä omassa kunnassa tarvetta tai ei osaa nimetä keinoja yhteistyön lisäämiseksi. Huolenaiheiksi nostetaan oman alan erityisyyden katoaminen tai toimintamuotojen yksipuolistuminen, jos yhteistyö johtaisi liiallisen yhtenäisyyden hakemiseen eri toimijoiden välillä. Huolet ovat relevantteja, sillä nuorisoala on toimialana suhteellisen pieni ja monessa kunnassa se on joutunut kamppailemaan resurssien riittävyydestä muiden toimialojen varjossa.

“Koko nuorisotoimialalla tulisi olla mahdollisuudet kouluttautua, verkostoitua, pysyä ajan hermoilla ja kehittää omaa toimintaansa. Tarvitaan taho/tahoja joka kokoaa, koordinoi, rakentaa verkostoja sekä kouluttaa. OSKET olivat loistava idea ja tulivat tarpeeseen, joten tätä mallia voisi kehittää jatkossakin.”

Kunnallisen nuorisotyön toimija

“Näkisin, että nuorisotoimialan tulisi olla yhtenäisempi, mutta tulisi ottaa myös huomioon paikalliset olosuhteet. Yhteiset koulutukset ovat tärkeä osa tätä, mutta tänä niukkuuden aikana on haastavaa päästä osallistumaan pitkien välimatkojen vuoksi. Verkossa tapahtuvaa koulutusta tulisi lisätä ja kehittää.”

Kunnallisen nuorisotyön toimija

Kuvituskuva: kaksi nuorta jalkapalloilijaa viettämässä taukoa

Järjestötoimijat kaipaavat nuorisotyön kentälle vahvempia verkostoja ja alan toimijoita yhdistäviä tapahtumia

Järjestöt tuovat esille vastauksissaan hyvin samanlaisia keinoja lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä kuin kunnallisen nuorisotyön toimijat. Erityisesti peräänkuulutetaan valtakunnallista ohjausta ja koordinointia, jotta toimijat pystyisivät yhtenäistämään arvojaan, teemojaan ja tavoitteitaan.

Järjestötoimijat pohtivat, että alalla tulisi olla olla riittävästi yhteisiä tapahtumia ja tapaamisia, joiden puitteissa toimijat voisivat kehittää yhteistyössä koko alaa koskettavia ratkaisuja. Näitä tapaamisia koordinoimaan toivotaan tarpeeksi vahvoja kattojärjestöjä tai verkostoja, joiden kautta yhteistyökumppanit voisivat saada lisäksi tietoa muiden toimijoiden tekemistä ratkaisuista suhteessa toiminnan järjestämiseen tai rahoituksen hakemiseen.

Järjestöjen vastauksissa verkostotyö korostuu kaivattuna yhteistyön muotona. Sen kautta järjestöt kokevat saavansa monipuolisesti uusia yhteistyökumppaneita ja pystyvänsä jakamaan parhaiten käytännön vinkkejä ja toimintatapoja kumppanien kesken.

Yhteistyön toivotaan ennen kaikkea rikastuttavan alaa ja turvaavan sen monimuotoisuutta liiallisen yhtenäistämisen sijaan. Järjestötoimijat pohtivat, että tällä hetkellä monien yhteistyöhankkeiden ja -projektien toteutumisen esteenä on heikko taloudellinen tilanne, joka estää toimijoita hyödyntämästä vastaan tulevia yhteistyömahdollisuuksia. Rahoitusta olisikin joidenkin järjestötoimijoiden mukaan lisättävä ennen yhteistyön kehittämistä.