Nuorten kokema lähisuhde- ja perheväkivalta
Valtaosa kyselyihin vastanneista nuorisoalan toimijoista arvioi, ettei nuorten kohtaama lähisuhde- tai perheväkivalta näy nuorisotyössä aiempaa enemmän tai vähemmän. 21 prosenttia kunnallisen nuorisotyön toimijoista pohtii kuitenkin ilmiön näkyvän nuorisotyössä tai nuorten elämismaailmassa aiempaa enemmän. Myös 13 prosenttia nuorisojärjestötoimijoista näkee ilmiön korostuneen.
Toimijoiden avovastauksista nousee esille molemmilla sektoreilla kasvanut huoli nuoriin kohdistuvasta seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta. Erityisesti sosiaalisen median käytön kuvaillaan lisänneen nuoriin kohdistuvaa seksuaalista häirintää, minkä lisäksi somekiusaaminen voidaan vastaajien mukaan nähdä yhtenä väkivallan muotona.
Yleinen turvattomuus
Väkivallan ja häirinnän kohteeksi joutumisen uhka voimistaa nuorten kokemaa yleistä turvattomuuden tunnetta, johon vaikuttavat toimijoiden mukaan myös monet muut tekijät. Toiset vastaajat pohtivat sen tarkoittavan näköalattomuutta ja turvattomuutta liittyen toimeentuloon ja pärjäämiseen, toiset linkittävät sen globaalilla tasolla esimerkiksi kiristyvään kansainvälisen politiikan tilanteesen, ilmastonmuutokseen ja ääriliikkeiden kasvuun. Yleisellä turvattomuudella tarkoitetaan siis eri vastauksissa eri asioita, mikä on syytä ottaa huomioon. Kaikki toimijatahot arvioivat kuitenkin yleisen turvattomuuden näkyvän ilmiönä nuorisotyössä aiempaa enemmän. Puolet kunta- sekä järjestökyselyihin vastanneista toimijoista näkee yleisen turvattomuuden näkyvän nuorten elämässä voimakkaammin kuin aiemmin.