Työmuotojen kirjo nuorisotyön kentällä on suuri. Kunnallinen nuorisotoimi, nuorisotyötä tekevät järjestöt sekä seurakunnat täydentävät toistensa tekemää työtä ja tuottavat monenlaista nuorisotoimintaa niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti.
70 prosenttia kunnista ja 58 prosenttia järjestöistä ilmoittaa, että he toteuttavat useampia työmuotoja kuin viisi vuotta aiemmin. Nuorisotyötä tehdään aiempaa enemmän erityisesti sosiaalisessa mediassa sekä jalkautuen nuorten pariin.
Kouluilla ja sosiaalisessa mediassa tehdään aiempaa enemmän nuorisotyötä
Kunnallisen nuorisotyön työmuodoista eniten ovat lisääntyneet koulunuorisotyö, etsivä nuorisotyö, nuorten työpajatoiminta sekä digitaalinen ja sosiaalisessa mediassa tehtävä nuorisotyö. Lisäksi nuorten vaikuttamistoiminta ja nuoria osallistava toiminta ovat monessa kunnassa lisääntyneet. Kunnissa toimii myös aiempaa enemmän nuorille suunnattuja tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Aiempaa harvemmin kunnissa järjestetään retkiä, leirejä tai nuorisotiloilla järjestettäviä tapahtumia. Myös kerhojen ja pienryhmien toiminta on monessa kunnassa vähentynyt.
Nuorisotyö on aiempaa vaikuttavampaa ja osallistavampaa – myös kansainvälisesti
Kyselyyn vastanneet järjestöt tekevät aiempaa enemmän vaikuttamis- ja osallisuustyötä, kansainvälistä ja monikulttuurista nuorisotyötä sekä edunvalvontaa. Koulutusten, kurssien ja neuvontapalvelujen tarjoaminen on monissa järjestöissä lisääntynyt, mutta osa järjestöistä kertoo joutuneensa karsimaan näitä toimintoja. Kuntien tavoin moni vastanneista järjestöistä järjestää aiempaa vähemmän kerho- ja leiritoimintaa.
Myös seurakuntien nuorisotyö jalkautuu aiempaa aktiivisemmin
Evankelis-luterilaisella kirkolla on rippikoulutoimintaa ja nuorille suunnattua iltatoimintaa lähes kaikissa Suomen kunnissa. Seurakunnat tekevät aiempaa aktiivisemmin kouluyhteistyötä, digitaalista nuorisotyötä ja jalkautuvaa pop up-toimintaa. Aiempaa vähemmän seurakunnilla on nuorten iltoja, ryhmiä tai muita säännöllisiä kokoontumisia.