| Maakunta | Vastanneiden kuntien lukumäärä / Maakunnan kuntien kokonaismäärä | Vastanneiden kuntien osuus kaikista maakunnan kunnista (%) |
| Etelä-Karjala | 6 / 9 | 66 % |
| Etelä-Pohjanmaa | 10 / 17 | 59 % |
| Etelä-Savo | 10 / 14 | 71 % |
| Kainuu | 8 / 8 | 100 % |
| Kanta-Häme | 9 / 11 | 64 % |
| Keski-Pohjanmaa | 4 / 8 | 50 % |
| Keski-Suomi | 12 / 23 | 52 % |
| Kymenlaakso | 5 / 7 | 71 % |
| Lappi | 15 / 21 | 71 % |
| Pirkanmaa | 17 / 22 | 77 % |
| Pohjanmaa | 10 / 15 | 66 % |
| Pohjois-Karjala | 9 / 13 | 69 % |
| Pohjois-Pohjanmaa | 24 / 30 | 80 % |
| Pohjois-Savo | 12 / 18 | 66 % |
| Päijät-Häme | 7 / 9 | 78 % |
| Satakunta | 11 / 17 | 65 % |
| Uusimaa | 18 / 26 | 69 % |
| Varsinais-Suomi | 19 / 27 | 70 % |
Vastanneiden kuntien osuus kaikista kunnista maakunnittain
Kyselyyn vastasi yhteensä 206 kuntaa kaikista Manner-Suomen maakunnista. Maakuntien vastausprosentit vaihtelevat 50 ja 100 prosentin välillä.
Vuonna 2018 Suomessa oli 1 728 776 alle 28-vuotiasta henkilöä, eli 32,5 prosenttia koko väestöstä oli alle 28-vuotiaita. Tämän vuoden kyselyyn vastanneiden kuntien joukosta pienin nuorten osuus koko kunnan väestöstä on 16,3 prosenttia ja suurin 48,2 prosenttia. Keskimäärin kyselyyn vastanneissa kunnissa nuorten osuus koko kunnan väestöstä on 32,9 prosenttia.* Kunta-aineiston voidaan siis nähdä vastaavan hyvin nuorten määrän todellista jakautumista kunnissa.
Määrällisesti eniten vastauksia saatiin 2 001–5 000 asukkaan kunnista. Suhteessa vähiten vastauksia saatiin 5 001–10 000 asukkaan kunnista, joiden viranhaltijoista kyselyyn vastasi noin kolme viidestä. Kaikista yli 100 000 asukkaan kunnista saatiin vastaus kyselyyn.
| Asukasmäärä | Vastanneiden kuntien lukumäärä / Kaikki kokoluokan kunnat Manner-Suomessa | Vastanneiden kuntien osuus kaikista kokoluokan kunnista |
| Alle 2 000 | 22 / 34 | 65 % |
| 2 001–5 000 | 62 / 90 | 69 % |
| 5 001–10 000 | 45 / 74 | 61 % |
| 10 001–20 000 | 33 / 41 | 80 % |
| 20 001–50 000 | 25 / 35 | 71 % |
| 50 001–100 000 | 10 / 12 | 83 % |
| Yli 100 000 | 9 / 9 | 100 % |
Vastanneiden kuntien osuus kaikista maakunnan kunnista koon mukaan jaoteltuna
| Vastanneet kunnat | Kaikki kunnat | |
| Kaupunkimaiset | 43 (20,9%) | 58 (18,5%) |
| Taajaan asutut | 42 (20,4%) | 63 (20,1%) |
| Maaseutumaiset | 121 (58,7%) | 192 (61,3%) |
Kaupunkimaiset, taajaan asutut ja maaseutumaiset kunnat jakaumana
Vastanneet kunnat jakautuvat kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin suunnilleen samassa suhteessa kuin Suomen kunnat yleensäkin.
Kunnan nuorisoasioista vastaavat luottamuselimet
Nuorisoasioista vastaava luottamuselin vaihtelee eri kunnissa. Yleisimmin nuorisoasioista vastaa aineiston kunnissa sivistyslautakunta, jonka on maininnut 44 prosenttia vastaajista. Myös aiempien vuosien (2013, 2015) kuntaselvityksissä sivistyslautakunta on ollut yleisin nuorisoasioista vastaava luottamuselin. “Muu”-kategorian luottamuselimet vastaavat erityisesti pienemmissä kunnissa tyypillisesti useista sivistys-, hyvinvointi-, kulttuuri- tai vapaa-aikalautakuntien vastuualueista. Muutamassa kunnassa nuorisoasioista vastaa erikseen lasten ja nuorten lautakunta.
Kunnallisen nuorisotyön viranhaltijoiden vastuulla olevat toimialat
Kyselyyn vastanneista viranhaltijoista 44 prosenttia ilmoittaa, ettei viranhaltijan vastuulle kuulu nuorisotoimen lisäksi muita toimialoja. Yli puolessa vastanneista kunnista nuorisotyön viranhaltija vastaa nuorisotoimen lisäksi myös muista toimialoista, tyypillisimmin liikunnasta ja kulttuurista. Kuntakoon mukainen vertailu osoittaa, että alle 2 000 asukkaan kunnissa lähes jokainen nuorisotyöstä vastaava toimija vastaa nuorisotyön lisäksi vähintään yhdestä muusta toimialasta. Alle 5 000 asukkaan kunnissa lähes 70 prosentissa nuorisotyöstä vastaavalla toimijalla on vastuullaan muitakin toimialoja. Noin 20 prosentissa kaikista vastanneista kunnista viranhaltijan vastuulle kuuluu nuorisotyön lisäksi enemmän kuin kolme muuta toimialaa.
Viidennes kaikista toimialamaininnoista, joista viranhaltijat kertovat vastaavansa nuorisotyön ohella, on valmiiden vastausvaihtoehtojen ulkopuolella. Tyypillisimpiä “muu”-kategoriaan kuuluvia vastuualueita ovat esimerkiksi hyvinvointityö, ehkäisevä päihdetyö ja nuorten työpajatoiminnan järjestäminen, vapaa sivistystyö sekä koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan organisoiminen.
| Kunnan asukasmäärä | Vastuualueeseen kuuluu nuorisotoimialan lisäksi muita toimialoja |
| Alle 2 000 asukasta | 91 % |
| 2 000–5 000 asukasta | 71 % |
| 5 000–10 000 asukasta | 53 % |
| 10 000–20 000 asukasta | 52 % |
| 20 000–50 000 asukasta | 28 % |
| 50 000–100 000 asukasta | 10 % |
| Yli 100 000 asukasta | 22 % |
Osuudet vastanneista kunnista, joiden nuorisotoimesta vastaavalla viranhaltijalla on vastuullaan myös muita toimialoja
Viranhaltijoiden muita toimialoja koskevat maininnat eivät ole kaksi vuotta sitten tehtyyn selvitykseen** verrattuna merkittävästi muuttuneet. Liikuntatoimen toisena vastuualueena mainitsee edelleen noin neljä vastaajaa kymmenestä, joskin sen mainitsevien kuntien osuus on laskenut muutaman prosenttiyksikön. Hieman aiempaa useampia mainintoja tämän vuoden kyselyssä saivat kirjastotoimi, museotoimi ja opetustoimi. Toisaalta määrät ja osuudet eivät ole suoraan vertailtavissa keskenään, sillä toimialavaihtoehdot on ryhmitelty kyselyssä hieman eri tavoin kuin aiemmin ja eri vuosina toteutettuihin kyselyihin ovat vastanneet osin eri kunnat.
* nuorisotilastot.fi
** Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2017