Kyselyyn vastasi 46 järjestöä, joista 41 ilmoittaa tekevänsä nuorisotyötä valtakunnallisesti. Neljä järjestöä tarkentaa toimivansa vain tiettyjen maakuntien alueella, joista useamman kerran mainitaan Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat. Yksi kyselyyn vastanneista järjestöistä vaikuttaa ainoastaan pääkaupunkiseudulla.
Vaikka valtaosa vastanneista järjestöistä kertoo toimivansa valtakunnallisesti, se ei välttämättä tarkoita, että kaikki järjestöt toimisivat kaikissa maakunnissa. Osa vastanneista järjestöistä toimii laajalti eri puolille maata sijoittuvien paikallisjaostojen tai pienempien järjestöjen tai toimijoiden kattojärjestönä. Joidenkin järjestöjen toiminta saattaa keskittyä vain suurimpiin kaupunkeihin, kun taas joidenkin järjestöjen jäseniksi luetaan esimerkiksi kaikki tietyllä koulutusasteella opiskelevat nuoret Suomessa. Valtakunnallisella toiminnalla tarkoitetaan siis järjestöstä riippuen hyvin erilaista maanlaajuista edustavuutta.
Suurin osa kyselyyn vastanneista järjestöistä nimeää pääasialliseksi kohderyhmäkseen nuoret. Nuoret on kysymyksen yhteydessä määritelty alle 30-vuotiaiksi. Osa vastanneista järjestöistä on nuorisojärjestöjä, joissa valtaosa toimijoista on nuoria, kun taas osa on nuorisotyötä tekeviä järjestöjä. Lisäksi vastaajien joukossa on järjestöjä, jotka osana laajempaa toimintaansa tekevät myös nuorisotyötä tai nuorten edunvalvontaa. Monet järjestöt toimivat kaikenikäisten parissa, ja näissä organisaatioissa nuorisotyötä tehdään usein omassa pienessä yksikössään. Vaikka kaikki vastanneet järjestöt eivät tee ainoastaan nuorisotyötä tai ole profiloituneet nuorisojärjestöiksi, tavoittaa niiden toiminta runsaasti myös niitä nuoria, jotka eivät välttämättä osallistu kunnallisen nuorisotoimen järjestämään toimintaan.
Järjestöjen jäsenet
Järjestöillä on eri tapoja ilmoittaa jäsenistönsä lukumäärä. Henkilöjäsenten lisäksi järjestöillä voi olla yhteisöjäseniä, joilla puolestaan voi olla omia henkilö- tai yhteisöjäseniään. Vastanneista järjestöistä neljä mainitsi, että järjestöllä on sekä henkilö- että yhteisöjäseniä. Valtaosa kyselyyn vastanneista järjestöistä kuitenkin ilmoittaa vain henkilöjäsentensä kokonaismäärän. Määrät vaihtelevat muutamasta kymmenestä jäsenestä yli 100 000 jäseneen. Vastanneiden järjestöjen joukossa on eniten 1 000–4 000 henkilöjäsenen järjestöjä. Kyselyyn vastasi myös useita 1–500 jäsenen ja 10 000–50 000 jäsenen järjestöjä.
Kyselyyn vastanneiden järjestöjen ilmoittamien jäsenyhteisöjen määrä vaihtelee alle kymmenestä jäsenyhteisöstä yli viiteenkymmeneen yhteisöön. Vastanneiden joukossa oli myös kaksi järjestöä, joilla ei ole lainkaan henkilö- tai yhteisöjäseniä.
Noin puolet vastanneista järjestöistä ilmoittaa, että heidän jäsenistään yli puolet on nuoria. Näistä järjestöistä vajaa neljäsosa ilmoittaa kaikkien jäsentensä olevan alle 30-vuotiaita. Joka kymmenes järjestö ilmoittaa, ettei sillä ole lainkaan alle 30-vuotiaita jäseniä. Tähän joukkoon lukeutuvat myös ne järjestöt, joilla ei ole lainkaan henkilöjäseniä.
Vastanneiden järjestöjen erilaisuus ja kirjo kuvastaa hyvin sitä, kuinka moninainen joukko järjestöjä nuorisoalalla toimii. Järjestöt kokoavat eri teemoista kiinnostuneita nuoria yhteen ja tarjoavat väyliä vaikuttaa, minkä lisäksi ne tekevät aktiivista edunvalvontaa.
