Resurssien riittävyys ja työntekijöiden jaksaminen huolettavat kaikkia nuorisoalalla toimivia tahoja

Pienet resurssit aiheuttavat huolta työntekijöiden ja vapaaehtoisten jaksamisesta koko nuorisoalalla. Pienissä kunnissa, järjestöissä ja seurakunnissa harvalukuiset työntekijät joutuvat usein ottamaan hoidettavaksen useita isoja kokonaisuuksia sekä ylläpitämään ja kehittämään nuorisotoimintaa. Jos kunnallisen nuorisotoimen viranhaltijalla on vastuullaan myös muita toimialoja, työaikaa nuorisotoimen hoitamiseen jää paljon vähemmän kuin isompien kuntien viranhaltijoilla. Hallinnollisten vaatimusten koetaan lisäksi aiheuttaneen lisätyötaakkaa henkilöstölle, sillä resursseja joudutaan jakamaan aiempaa enemmän nuorisotyön ja hallinnollisen työn välille.

Riippumatta siitä, onko järjestöjen saama rahoitus vähentynyt vai kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana, kokevat useat järjestövastaajat tulevan taloudellisen tilanteensa epävarmana. 68 prosenttia vastanneista järjestöistä pohtii, että tulevaisuudessa järjestön taloudellista tilannetta uhkaavat erilaiset riskitekijät. Järjestövastaajien suurimpia huolia ovat mielivaltaisiksi koetut rahoituspäätökset, oman järjestön valtionavustusten väheneminen sekä epävarmuus nuorisotoimialan rahoituksesta ja STEAn roolista tulevaisuudessa.

“Rahoitus lyhytkestoista ja vuosittain haettava uudelleen. Vie voimavaroja ja aiheuttaa epävarmuutta jatkuvuudesta.”

Kunnallisen nuorisotyön toimija

“Alaa viimeisen kymmenen vuoden aikana on riivannut jatkuvasti kasvava paperi- ja toimistotyö varsinkin pienemmissä kunnissa. Alan tulisikin saada keskittyä varsinaiseen työhön etenkin pienissä kunnissa missä resurssit ovat pienet ja arkea että toimistoa pyörittävät samat henkilöt.”

Kunnallisen nuorisotyön toimija

Kunnissa ja järjestöissä toimii keskimäärin hieman aiempaa useampia työntekijöitä nuorisotyön parissa

Sekä kuntien että järjestöjen nuorisotyön parissa toimivan henkilöstön kokonaismäärä on keskimäärin hieman kasvanut. Niin vakituisten kuin osa-aikaisten työntekijöiden määrä on noussut.  Eniten ovat kasvaneet osa-aikaisten ja projektikohtaisten työntekijöiden osuudet henkilöstöstä järjestökentällä (60%), eniten taas laskeneet vastaavasti päätoimisten ja vakituisten järjestötyöntekijöiden määrät (24%). Kuntapuolella vakituisten työntekijöiden määrä on kasvanut hieman enemmän (40%) kuin osa-aikaisten ja projektikohtaisten työntekijöiden (36%).

“Henkilökunnan jaksaminen (huolettaa), kun tehdään paljon pienillä resursseilla”

Kunnallisen nuorisotyön toimija

30 prosenttia kuntavastaajista ilmoittaa nuorisotyön rahoituksen kasvaneen kunnassaan ja 46 prosenttia rahoituksen pysyneen samana viimeisen viiden vuoden aikana. 20 prosenttia kuntavastaajista kertoo nuorisotyön rahoituksen vähentyneen kunnassaan.
Järjestövastaajista 42 prosenttia ilmoittaa rahoituksensa kasvaneen viimeisen viiden vuoden aikana ja 33 prosenttia sen pysyneen samana viimeisten viiden vuoden aikana. Rahoitus on vähentynyt 25 prosentissa vastanneista järjestöistä.

Nuorisotyön rahoitus on vähentynyt hyvin eri kokoisissa kunnissa ja erityyppisissä järjestöissä.

Vaikka iso osa toimijoista kokee taloudellisen tilanteensa hyväksi ja näkee sen jopa kohentuneen viime vuosien aikana, joutuu osa vastaajista toimimaan entistä pienemmillä resursseilla. Kuntia, joissa nuorisotyön rahoitus on vähentynyt, löytyy jokaisesta kuntakokoluokasta. Toisaalta eri kokoiset kunnat ovat sikäli eriarvoisessa tilanteessa, että pienissä kunnissa resurssien väheneminen ja säästöpaineet vaikuttavat suoraan yhden tai muutaman nuorisotoimesta ja -työstä vastaavan henkilön työnkuvaan.

Myös ne vastanneet järjestöt, joiden saama rahoitus on vähentynyt, edustavat hyvin erityyppisiä ja -kokoisia järjestöjä. Niukentuneella rahoituksella toimivien järjestöjen joukossa on sekä pelkästään nuorisotoimintaan keskittyviä järjestöjä että laajemmin kaikenikäisille toimintaansa suuntaavia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä.

© 2020 Nuorisotyöstä Suomessa
webDesign: Mekanismi »