Pekka Mäkelä

Nuorisotyön päällikkö
Vantaan kaupunki

Nuorisotyölle toimiva ja tuloksellinen monialainen yhteistyö on elinehto. Se on myös voimavara, sillä hyvin toteutettu monialainen yhteistyö on enemmän kuin osiensa summa. Aito ja kaikkia mukana olevia osapuolia hyödyttävä yhteistyö luo hyvät edellytykset entistä laadukkaammalle ja monipuolisemmalle nuorisotyölle.

Eri tahot tekevät paljon yhteistyötä kaikilla tasoilla keskenään, yli toimialarajojen ja ilahduttavasti yhä enemmän myös sellaisten toimijoiden kanssa, jotka luonnostaan eivät ole olleet perinteisesti nuorisotyön kuvioissa mukana, kuten yritykset ja liikelaitokset.  

Nuorisotyön kasvanut ammatillisuus ja aikaansaadut hyvät tulokset ovat lisänneet luottamusta ja yhteistyöhalukkuutta nuorisotyötä kohtaan. Yhteistyön lisääntymisen yhtenä syynä on myös nuorisoalan erityisyys ja suhteellisen niukat resurssit. Ne suorastaan pakottavat meitä hakemaan yhteistyökumppaneita – mikä on nuorten ja toimijoiden itsensäkin kannalta ainoastaan hyvä asia.

Nuorisotyöstä Suomessa -selvityksen mukaan kunnallisessa nuorisotyössä yhteistyötä tehdään pääasiassa kunnan sisäisten toimijoiden kanssa. Noin 80 % kuntapuolen vastaajista nimesi järjestöt yhdeksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneistaan. Järjestöt puolestaan ilmoittivat tekevänsä eniten yhteistyötä toisten järjestöjen kanssa. Tästä syntyy mielenkiintoinen asetelma, mikä kannattaa kunnallisessa nuorisotyössä ottaa huomioon. Järjestöt eivät ole automaattisesti kuntakentän yhteistyötahoja, vaan heidän toiminnan tavoitteensa onkin toteutettavissa paremmin tekemällä yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. Sen sijaan suurimpien kirkollisten toimijoiden merkittävimpiä kumppaneita ovat nimenomaan kunnat ja kuntien eri palvelut.

Kuntakyselyn vastaajat mainitsevat koulut ja oppilaitokset hyvin tärkeiksi yhteistyökumppaneikseen. Nuorisotilojen jälkeen koulut ja oppilaitokset ovatkin toiseksi yleisin nuorisotyön toimintaympäristö. Toisaalta kouluissa tehtävää nuorisotyötä voidaan pitää myös yhtenä suosittuna nuorisotyön muotona. Tämä saakin pohtimaan oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön ja kumppanuuden lähtökohtia. Onko kyse pikemminkin nuorisotyölle hyvin soveltuvasta toimintaympäristöstä ja/tai tietynlaisesta nuorisotyön muodosta? Kannattanee jatkossa kunta- ja tapauskohtaisesti pohtia ja tarkastella yhdessä, täyttääkö koulun tai oppilaitoksen ja nuorisotyön välinen yhteistyö hyvän ja molempia osapuolia hyödyntävän yhteistyön tunnusmerkit niin, että myöskin koulun henkilöstö on aidosti mukana tekemässä ja tukemassa toimintaa nuorten hyväksi. Luvan antaminen nuorisotyöhön koululla ja yhden kontaktihenkilön nimeäminen ei vielä riitä, mutta on hyvä lähtökohta yhteistyölle. 

Lisääntynyt yhteistyö on vienyt nuorisotyötä entistä enemmän uusiin toimintaympäristöihin ja muun muassa jalkautuva ja liikkuva nuorisotyö ovat nosteessa. Tutkimuksen mukaan nuorisotyö kaikilla toimijasektoreilla on lisätty jalkautuvaa nuorisotyötä ja näin nuorisotyön panosta on suunnattu nuorisotilojen ulkopuolelle. Tähän vaativaan työmuotoon satsaamisen nuoret ottavat ilolla vastaan. Heillä ei ole aina mahdollisuutta, mutta ei myöskään halua mennä nuorisotilaan vapaa-aikaa viettämään. Nuoret haluavat hengailla siellä missä on muitakin ihmisiä. He haluavat näkyä, näyttäytyä ja nähdä. Aika ajoin nuorten on mukavampaa viettää aikaansa omien kavereiden kanssa ilman nuorisotyöntekijän läsnäoloa. Onkin oikein hyvä, että jalkautuvat nuorisotyöntekijät käyvät nuoria tapaamassa näillä heidän omilla reviireillään sekä pitävät yllä ja luovat uusia kontakteja nuoriin ja ovat näin läsnä nuorten arjessa ja joskus juhlassakin. 

Vaativan tästä työmuodosta tekee se, että toimintaympäristö on täysin erilainen kuin mihin on nuorisotilan turvallisten seinien sisällä totuttu. Kaduilla, puistoissa, kauppakeskuksissa sekä muissa julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa eivät ole voimassa nuorisotilan säännöt ja turvallisuusasetelma on aivan toinen. Nuorisotyön rooli on havainnoida tilanteita, keskustella nuorten kanssa ja pyrkiä ennaltaehkäisemään vahinkoja sekä puuttumaan toimintaan nuorisotyön keinoin, kun nuorten turvallisuus vaarantuu joko heidän itsensä toimesta tai ulkopuolisen uhan vuoksi. Jalkautuvan työn vaatiman hyvän ammattitaidon lisäksi toimivat kontaktit ja tiivis yhteistyö järjestyksenvalvonnan ja poliisin kanssa onkin yksi keskeinen nuorten ja nuorisotyöntekijöiden turvallisuutta edistävä elementti.

Jalkautuvan nuorisotyön imagollinen merkitys on suuri. Kun nuorisotyöntekijät näkyvät julkisilla paikoilla ja tekevät ammattimaista ja tuloksellista nuorisotyötä nuorten keskuudessa, välittyy asukkaille, päättäjille, nuorille itselleen ja toimintaympäristön muille toimijoille parhaimmillaan hyvinkin positiivinen kuva nuorisotyöstä!

© 2022 Nuorisotyöstä Suomessa
webDesign: Mekanismi »