Osallisuuden näkökulma on keskeinen useissa Kirkkohallituksen johdolla 2010-luvulla tuotetuissa, kasvatustyötä linjaavissa asiakirjoissa. Niiden mukaan nuorten osallisuutta mahdollistetaan, vahvistetaan ja tuetaan työntekijöiden toiminnan ja työn rakenteiden kautta. Tämän tavoitteen nähdään toteutuvan silloin, kun osallisuus on sekä toimimista ja vaikuttamista (poliittinen osallisuus) että olemista ja joukkoon kuulumista (sosiaalinen osallisuus).
Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa äänestysoikeus on ollut vuodesta 2006 lähtien 16 vuotta täyttäneillä seurakunnan jäsenillä. Ehdokkaaksi voi asettua 18 vuoden ikäisenä. Viimeisimmät seurakuntavaalit järjestettiin vuonna 2018, jolloin 16–17-vuotiaiden nuorten äänestysprosentti oli 8,4. Itsenäisten seurakuntien ja seurakuntayhtymien yhteisiin kirkkovaltuustoihin valittiin yhteensä 6 121 luottamushenkilöä, joista alle 30-vuotiaita on 6,4 %. Eniten nuoria luottamushenkilöitä sekä kirkkovaltuustoihin että seurakuntaneuvostoihin valittiin Helsingin ja Espoon hiippakunnissa.
Marraskuussa 2019 kirkolliskokous hyväksyi kirkkojärjestykseen muutoksen, jonka mukaan seurakunnilla on velvoite huolehtia nuorten kuulemisen ja osallisuuden toteutumisesta seurakuntiin perustettavien nuorten vaikuttajaryhmien kautta. Vaikuttajaryhmä voi olla usean seurakunnan yhteinen. Vaikuttajaryhmän tehtävänä on vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon sekä osallistua seurakunnan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.
Jäsenet vaikuttajaryhmiin valitaan seurakunnalle tarkoituksenmukaisella ja nuoria osallistavalla tavalla, esimerkiksi vaaleilla nuorten yhteisissä tilaisuuksissa tai ilmoittautumis- tai kutsuperiaatteella. Nuorten vaikuttajaryhmät voivat saada paikallisesti erilaisia muotoja ja käytäntöjä, joita rakennetaan yhdessä nuorten kanssa. Vaikuttajaryhmien organisointi ja toiminta on prosessina kevyt, eikä vaadi seurakunnalta suuria taloudellisia panostuksia. Vaikuttajaryhmiin kuuluvat nuoret ovat konfirmoituja alle 29-vuotiaita seurakunnan jäseniä.
Merkittäviä kokonaiskirkollisia vaikuttamisen kanavia ovat vuosittain kokoontuvat Nuorten tulevaisuusseminaari – Kirkko2025 ja Ungdomens kyrkodagar. Nuorten tulevaisuusseminaarissa halutaan kuulla nuorten ääntä kirkon tulevaisuudesta ja keskustella nuorten esille nostamista kysymyksistä.
Seminaariin kutsutaan jokaisesta suomenkielisestä seurakunnasta sekä kristillistä nuorisotyötä tekevistä järjestöistä vähintään kaksi konfirmoitua nuorta, joista ainakin toisen toivotaan olevan alle 18-vuotias. Seminaarissa esille nousevat teemat syntyvät yhteistyössä nuorten kanssa. Seminaarin jälkeen nuoria kannustetaan jatkamaan keskustelua teemoista seurakunnissa, minkä lisäksi järjestäjätahot ovat sitoutuneet välittämään nuorten esiin nostamat näkökulmat niin valtakunnallisille kuin paikallistason päättäjille.
Nuorten tulevaisuuseminaarissa on otettu kantaa muun muassa nuorten äänestysikärajan laskemiseen seurakuntavaaleissa, kirkon toiminnan sisältöihin, medianäkyvyyteen ja hengellisiin sisältöihin. Seminaarissa nuoria ovat kuulemassa kutsuttuina piispa ja kirkolliskokousedustajia.
Porvoon hiippakunnassa tehtiin keväällä 2018 tutkimus nuorten osallistumisesta ja ennen kaikkea Nuorten kirkkopäivien roolista ja vaikutusasemasta seurakunnissa. Tutkimusta varten lähetettiin kysely hiippakunnan kaikkiin 56 seurakuntaan. Vastauksista käy ilmi, että nuorilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa heitä itseään koskeviin toimintamuotoihin: nuorisotyöhön, rippikoulutyöhön, isoskoulutukseen ja lapsityöhön.
Toisaalta toimintasuunnitelmaa, talousarviota ja rekrytointia koskevissa kysymyksissä nuorilla on vain vähän tai ei lainkaan vaikutusmahdollisuuksia. Vastauksista ilmeni myös, että kiinnostusta nuorten vaikutusmahdollisuuksien kehittämiseen on, mutta työtä vaikeuttaa se, että nuoret muuttavat pois paikkakunnalta opiskelujen vuoksi.