Kunnallisen nuorisotyön yhteistyökumppanit

Kunnallisessa nuorisotyössä kumppanuuksia solmitaan kyselyyn vastanneiden mukaan pääosin kunnan alueella toimivien järjestöjen ja seurakuntien sekä kunnan muiden toimialojen, kuten sivistys- ja kulttuuritoimen, kanssa. Noin kaksi kolmasosaa kunnista mainitsee koulut ja oppilaitokset yhdeksi keskeisimmistä yhteistyökumppaneistaan, ja järjestöt mainitsee keskeisenä kumppanina jopa neljä viidestä vastaajakunnasta.

Seurakunnat yhtenä keskeisimpänä yhteistyökumppaninaan mainitsee noin puolet kunnista. Lisäksi noin joka kymmenes vastannut kunta nostaa listalle myös yritykset. Kyselyyn vastasi myös muutamia kuntia, jotka ostavat nuorisopalvelut kokonaan kunnan ulkopuoliselta toimijalta. Muina yhteistyötahoina korostuivat etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta sekä viranomaistahot, kuten TE-toimistot, KELA ja poliisi.

Yhteistyötä tehdään paljon kunnan sisällä eri toimialojen välillä ja moniammatillisesti. Vakiintunut kunnallinen, seutukunnallinen ja moniammatillinen yhteistyö mahdollistaa esimerkiksi uusien nuorisotyön menetelmien tai toimintamuotojen kokeilemisen. Yhteistyön avulla kunnissa on pystytty parantamaan tilojen käyttöastetta ja tuomaan kunnalliseen nuorisotyöhön uusia toimintasisältöjä, kuten kierrätyspajatoimintaa tai liikunta- ja taidehankkeita.

”Seutukunnallisessa yhteistyössä saamme koulutusta ja pystymme ottamaan käyttöön uusia nuorisotyön menetelmiä omassa toiminnassamme.”

Kunnallisen nuorisotyön toimija

Pylväskaavio kuntien keskeisimmistä yhteistyökumppaneista — **Kuinka suuri osuus vastanneista kunnista tekee yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa?**

Pylväskavio: Miten kuntien kaikki (1-5) maininnat jakautuvat eri sektoreille ja toimijatahoille — Miten kuntien kaikki yhteistyökumppanimaininnat jakautuvat eri toimialoille tai organisaatioihin? (N=823)

Kuntakyselyssä kuntien yhteistyökumppaneita kysyttiin avokysymyksillä, jolloin vastaajakunnan nuorisotoimen viranhaltija pystyi itse nimeämään yhdestä viiteen keskeistä kunnallisen nuorisotyön yhteistyökumppania. Maininnat saattoivat olla yksittäisiä kunnan alueella toimivia yläkouluja, liikuntajärjestöjä tai esimerkiksi yksityisiä leirikeskuksia. Maininnat luokiteltiin 1) kouluihin ja oppilaitoksiin, 2) järjestöihin ja yhdistyksiin, 3) seurakuntiin, 4) kunnan muihin toimialoihin, 5) seutukunnallisiin verkostoihin ja aluehallintoviranomaisiin, 6) yrityksiin sekä 7) viranomaistahoihin, joka kattaa esimerkiksi työllisyyspalvelut ja poliisin.

Palkkikaavio: Miten kuntien nuorisotoimesta vastavien viranhaltijoiden ja nuorisotyöntekijöiden osallistuminen verkostojen toimintaan on muuttunut vastanneissa kunnissa viiden viime vuoden aikana? — **Miten nuorisotyöntekijöiden ja nuorisotyöstä vastaavien viranhaltijoiden osallistuminen verkostojen toimintaan on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana?**

Kunnallisen nuorisotyön viranhaltijat ja nuorisotyöntekijät osallistuvat kyselyn tulosten perusteella aiempaa useammin erilaisten yhteistyöverkostojen toimintaan. 68 prosenttia kuntavastaajista ilmoittaa, että nuorisotyöntekijöiden osallistuminen verkostojen toimintaan on lisääntynyt viimeisten viiden vuoden aikana. Vastaavasti kunnan nuorisotoimesta vastaavien viranhaltijoiden osallistuminen yhteistyöverkostojen toimintaan on lisääntynyt 62 prosentissa kuntia.

“Kumppanuusrahan turvin voimme vahvistaa meille strategisesti merkittävien palveluiden tarjontaa oman palvelumme lisäksi. Kumppanuusrahaa on suunnattu mm. digitaaliseen, jalkautuvaan ja sateenkaarevaan nuorisotyöhön. Lisäksi olemme kumppanuudella tuottaneet mm. nuorten yrittäjyyden tukemiseen, leiritoimintaan, englanninkieliseen ja ekologiseen pienryhmätoimintaan liittyviä palveluja.”

Kunnallisen nuorisotyön toimija

Kunnallisessa nuorisotyössä ulkopuolisten palveluntuottajien rooli osana kunnan tekemää nuorisotyötä on pysynyt samana noin kolmessa viidestä vastanneesta kunnasta. Noin viidesosa kunnista kertoi yhteistyön lisääntyneen. Sen sijaan yhteistyön tekeminen on vähentynyt erityisesti pienemmissä kunnissa. Kunnan ulkopuolisten palveluntuottajien roolilla tarkoitetaan sitä, miten muut toimijat ovat mukana ja tukevat kunnan oman nuorisotoimen tekemää nuorisotyötä.

Palveluntuottajat toteuttavat useissa kunnissa leiri- ja retkitoimintaa, etsivää nuorisotyötä, nuorten työpajatoimintaa, tapahtumia, erilaisia liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia, kursseja ja koulutuksia sekä nuorisotilojen ohjaus- ja valvontatyötä. Kunnan nuorisotyön palveluja vahvistavien järjestöjen joukosta mainitaan erityisesti 4H-yhdistys ja liikuntajärjestöt. Yhteistyöhön haetulla kumppanuusrahalla pystytään toteuttamaan myös esimerkiksi kohdennetumpia hankkeita ja toimintakokeiluja, joiden puitteissa pystytään aiempaa paremmin huomioimaan esimerkiksi vähemmistöryhmiin kuuluvia nuoria.

Piirakkakaavio kunnan ulkopuolisten palveluntuottajien roolin muutoksesta nuorisotyön palvelujen tuottamisessa viimeisten viiden vuoden aikana — **Miten kunnan ulkopuolisten palveluntuottajien rooli nuorisotyön palvelujen tuottamisessa on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana?**

Avainsanat: järjestöyhteistyö, kouluyhteistyö, kumppanuusraha, kunnan ulkopuolinen palveluntuottaja, monialainen nuorisotyö, moniammatillinen nuorisotyö, seurakuntayhteistyö, viranomaisyhteistyö, yhteistyökumppani, yhteistyöverkosto, yritysyhteistyö

Kunnallinen nuorisotyö