Kunnallinen nuorisotyö ymmärretään tyypillisesti nuorisotiloilla tapahtuvaksi, kaikille ikäryhmään kuuluville nuorille avoimeksi toiminnaksi. Lähes kaikissa Manner-Suomen kunnissa toteutetaankin kaikille avointa nuorisotilatoimintaa sekä nuorille suunnattuja tapahtumia. Nuorisotyön vakiintuneita työmuotoja on kuitenkin paljon tätä enemmän, ja monia niistä toteutetaan valtakunnallisesti.

Useimmissa kunnissa nuorille järjestetään esimerkiksi leiri- ja retkitoimintaa tai tehdään etsivää nuorisotyötä, koulunuorisotyötä tai nuorten työpajatoimintaa. Oheiseen taulukkoon on listattu, kuinka monessa kunnassa vuonna 2018 on toteutettu kysyttyjä nuorisotyön työmuotoja ja -menetelmiä.

Kunnissa toteutetaan tämän kyselyn vastausten perusteella yhä useampia nuorisotyön työmuotoja. Tämä on aineiston perusteella yksi merkittävimmistä viimeisten viiden vuoden aikana tapahtuneista muutoksista kunnallisessa nuorisotyössä. Jopa 70 prosenttia vastanneista kunnista kertoo toteutettujen nuorisotyön työmuotojen määrän lisääntyneen kunnassa.

Kunnissa nuorisotyön työmuodoista eniten ovat lisääntyneet koulunuorisotyö, etsivä nuorisotyö, työpajatoiminta sekä digitaalinen ja sosiaalisessa mediassa tehtävä nuorisotyö. Koulunuorisotyön lisääntymisestä kertoi noin kolmasosa kuntavastaajista ja etsivän nuorisotyön, työpajatoiminnan tai kohdennetun nuorisotyön lisääntymisestä noin neljäsosa. Noin neljäsosa vastanneista kertoi nuorisotyön olevan yhä enemmän liikkuvaa ja jalkautuvaa perinteisen nuorisotilatyön sijaan tai ohella. Nuorten vaikuttamistoiminta ja nuoria osallistava toiminta on myös monessa kunnassa lisääntynyt, mitä on vauhdittanut kuntalakiin kirjattu velvoite nuorisovaltuustojen tai vastaavien nuorten vaikuttajaryhmien perustamiselle.

Moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön lisääntyminen on selkeä trendi, joka näkyy tiettyjen työmuotojen lisääntymisenä. Kunnissa toimii aiempaa enemmän nuorten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja, kuten matalan kynnyksen Ohjaamo-palvelukokonaisuuksia. Yhteistyöverkostoja on luotu sekä kuntarajojen sisäpuolella että seutukunnallisesti, useiden eri toimijasektorien ammattiosaamista hyödyntäen.

Palkkikaavio kunnallisen nuorisotyön työmuotojen yleisyydestä eri kunnissa
Kuinka suuressa osassa kuntia toteutetaan seuraavia nuorisotyön työmuotoja? (AVI 2018)
Pylväskaavio kunnallisen nuorisotyön kohdeikäryhmistä
Minkä ikäiset ovat kunnallisen nuorisotyön ydinkohderyhmää?

Kunnallinen nuorisotyö tarjoaa nuorisotyön palveluja kunnasta riippuen hyvin eri-ikäisille nuorille. Kyselyyn vastanneiden kuntatoimijoiden mukaan kunnallisen nuorisotyön ydinkohderyhmään kuuluvat tyypillisimmin 13–17-vuotiaat nuoret. Lisäksi yli puolet vastanneista kunnista järjestää nuorisotoimintaa 12–18-vuotiaille. Nykyään nuorisotyötä ja -toimintaa suunnataan kunnissa aiempaa enemmän myös ydinkohderyhmän ulkopuolelle. Kohderyhmän laajenemiseen on vaikuttanut muun muassa työpajatoiminnan, etsivän nuorisotyön ja Ohjaamo-toiminnan lisääntyminen kunnissa.

Osa kuntien nuorisotoimen tekemistä työmuodoista on myös vähentynyt tai loppunut lähes kokonaan. Kun toisissa kunnissa perinteinen nuorisotilatyö on lisääntynyt, on se toisissa kunnissa selkeästi vähentynyt. Retkien ja leirien järjestäminen on vähentynyt viidenneksessä vastanneista kunnista. Lisäksi aiemmin perinteiset nuorisotyön työmuodot, kuten nuorisotaloilla järjestettävät tapahtumat, discot tai bändi-illat sekä kerhojen ja pienryhmien toiminta ovat useissa kunnissa vähentyneet.

Joissakin kunnissa pienemmälle huomiolle ovat jääneet myös jalkautuva työ, kansainvälinen työ, etsivä nuorisotyö tai digitaalinen nuorisotyö. Kuntien välillä on siis paljon vaihtelua siinä, mihin työmuotoihin nuorisotyössä keskitytään.

Kuntakyselyssä kysyttiin, onko kunnan nuorisotyössä tapahtunut muutosta nuorten osallisuuden ja toimintamahdollisuuksien vahvistamiseen, nuorten palveluihin ohjaukseen ja nuorten yhteiskunnallisen aseman edistämiseen liittyen. Vastausten perusteella voidaan todeta, että muutos on monessa kunnassa ollut positiivinen. 80 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että kunnassa vahvistetaan aktiivisemmin nuorten osallisuutta ja toimintamahdollisuuksia. Lisäksi 71 prosenttia vastaajista kertoo, että nuorten yhteiskunnallista asemaa edistetään nuorisotyössä aiempaa enemmän.

79 prosentissa vastanneista kunnista nuorisotyö ohjaa nuoria aikaisempaa enemmän eri palvelujen piiriin. 71 prosenttia kunnallisen nuorisotyön toimijoista kertoo lisäksi, että nuorisotoimi osallistuu aktiivisemmin nuoria koskevien palvelujen, kuten sosiaalipalvelujen ja rakennushankkeiden, suunnitteluun.

Piirakkakaavio nuorisotyön työmuotojen määrän vaihtelusta kyselyyn vastanneissa kunnissa
Miten toteutettujen nuorisotyön työmuotojen määrä on muuttunut kunnassanne viimeisen viiden vuoden aikana?
Palkkikaavio siitä, miten kunnallisessa nuorisotyössä ohjataan nuoria palveluiden piiriin, miten heidän toimintamahdollisuuksiaan vahvistetaan, miten heidän asemaansa edistetään ja heitä koskevaan päätöksentekoon osallistutaan sekä miten nuorille järjestetään kulttuurielämyksiä kunnan nuorisotoimessa
Miten seuraavat asiat ovat muuttuneet kunnan nuorisotyössä viiden viime vuoden aikana?
© 2020 Nuorisotyöstä Suomessa
webDesign: Mekanismi »