Kunnissa tehtävä nuorisotyö on perinteisesti profiloitunut nuorisotiloilla tehtäväksi työksi. Viime vuosina nuorisotyö on kuitenkin suuntautunut aiempaa enemmän nuorisotilojen ulkopuolelle ja nuorten pariin. Kuntien nuorisotoiminnassa toteutetaankin aiempaa enemmän erilaisia liikkuvan ja jalkautuvan nuorisotyön muotoja. Liikkuvan nuorisotyön muotojen lisääntyminen on kasvattanut konkreettisesti nuorisotyön toiminta-aluetta.

Valtaosa kuntavastaajista ilmoittaa, että nuorisotyön käytössä olevien tilojen määrä ei ole kunnassa muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana. Tilojen määrä on kasvanut 23 prosentissa vastanneita kuntia ja vähentynyt 13 prosentissa kuntia. Tilojen määrä on kasvanut erityisesti pienemmissä ja keskikokoisissa kunnissa, kun taas niiden määrä on vähentynyt suhteessa eniten yli 50 000 asukkaan kunnissa. Perinteistä nuorisotilatyötä, esimerkiksi nuorille suunnattua avointa iltatoimintaa, on saatavilla lähes jokaisessa suomalaisessa kunnassa. *

Kyselyn vastaukset osoittavat, että nuorisotyötä tehdään kunnissa huomattavasti aiempaa enemmän jalkautuen ja perinteisten nuorisotilojen ulkopuolella. 40 prosenttia vastanneista kunnista kertoo jalkautuvan ja seinättömästi toteutettavan nuorisotyön lisääntyneen kunnassa jonkin verran, ja 12 prosenttia ilmoittaa sen lisääntyneen huomattavasti. Liikkuvaa ja jalkautuvaa nuorisotyötä tehdään aiempaa enemmän kaikenkokoisissa kunnissa, mutta huomattavasti se on lisääntynyt etenkin suurissa kunnissa.

Liikkuvalla ja jalkautuvalla nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorisotyön toteuttamista julkisissa tiloissa ja tapahtumissa mutta myös kulkemista esimerkiksi lähiöihin, haja-asutusalueille, syrjäkylille, puistoihin, rannoille tai urheilukentille. Liikkuvaa työtä toteutetaan myös esimerkiksi nuorisopakujen ja nuorisobussien avulla. Kuntakyselyn vastausten perusteella nuorisotyö jalkautuu tyypillisesti kouluille, kirjastoihin, ostoskeskuksiin ja kaduille. Toisaalta monessa kunnassa nuorisotyötä tehdään jo vakiintuneesti ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä koulun tiloissa ja muiden kunnallisten palveluiden yhteydessä esimerkiksi kirjastolla tai monitoimitalossa.

Kaavio: Muutokset kunnan käytössä olevien nuorisotilojen sekä jalkautuen toteutettavan nuorisotyön määrissä viimeisten viiden vuoden aikana

Nuorisotyötä tehdään kunnissa aiempaa enemmän myös digitaalisesti ja verkossa. Nuorisotyöntekijät ovat läsnä nuorten käyttämissä sosiaalisen median kanavissa, koordinoivat e-sport-toimintaa ja osallistuvat aiempaa aktiivisemmin digitaalisen sisällön tuottamiseen. Digitaalista nuorisotyötä ei määritellä pelkästään omaksi työmuodokseen, vaan digitaalisuus on tullut osaksi nuorisotyön toimintakulttuuria. Liikkuva ja verkossa tehtävä nuorisotyö mahdollistavat nuorisotyön saatavuuden myös niille nuorille, jotka eivät pitkien etäisyyksien, huonojen kulkuyhteyksien tai muiden syiden vuoksi löydä tietään nuorisotiloille.

Kuntakyselyn vastausten perusteella koulut ja oppilaitokset ovat yksi yleisimmistä nuorisotyön toimintaympäristöistä. Kyselyyn vastanneista kunnallisen nuorisotyön viranhaltijoista miltei puolet kertoo, että kouluilla tehtävä nuorisotyö on viimeisten viiden vuoden aikana lisääntynyt. Monessa kunnassa nuorisotyöntekijä työskentelee koululta käsin ja on läsnä ala- ja yläkoulujen arjessa. Koulunuorisotyöllä tarkoitetaan tyypillisesti oppilaiden ryhmäytyksiä, tapahtumien ja pienryhmätoiminnan järjestämistä sekä välitunti-, kerho- ja vapaa-ajan toimintaa. Näiden lisäksi nuorisotyöntekijä saattaa olla mukana toteuttamassa monialaisia oppimiskokonaisuuksia tai osallistua oppilashuollon tai oppilaskunnan toimintaan. ** 

“Pyritään pääsemään irti nuorisotalo-tyyppisestä työstä ja menemään sinne missä nuoret ovat eli kouluille. – – Nuorisotyötä tehdään myös paljon kunnan muiden toimijoiden kanssa, meillä korostuu liikuntapalvelut sekä kulttuuri- ja kirjastopalvelut ja tietenkin seurakunnan kanssa yhteistyössä järjestetään leirejä jne. Tapahtumat ovat myös yksi mahdollisuus tuoda nuorisotyötä kaikkien saapuville.”

Kunnallisen nuorisotyön toimija

“Nuorisotyötä tehdään fyysisissä tiloissa, omissa nuorisotiloissa, kouluissa ja myös seinättömästi digitaalisilla alustoilla (Facebook, Whatsapp, Snapchat, Instagram).”

Kunnallisen nuorisotyön toimija

Parhaiten nuorisotyön toimintaympäristöissä tapahtunutta muutosta kuvaavat kyselyn vastaukset, joissa tulee ilmi tilojen monimuotoisuus ja monipuolisuus. Harvassa kunnassa nuorisotyötä tehdään enää vain nuorisotiloilla tai leirikeskuksissa, sillä lähes koko maassa nuorisotyön toimintaympäristön kuvataan ulottuvan näitä laajemmalle alueelle. Kun yhteistyö muiden toimijoiden kanssa lisääntyy, myös toimitiloja jaetaan useammin. 

“Erityisesti monitoimijainen ja -moniammatillinen työ on lisääntynyt merkittävästi. Enää ei voida toimia yksin. Perustilojen lisäksi nuorisotyö liikkuu yhdessä muiden kanssa nuoria kokoavissa paikoissa kuten kauppakeskukset, puistot, torit ym. Liikkuva nuorisotyö vahvistuu. Koulunuorisotyö toimii normisti ja Ohjaamo on tuonut mukanaan peruskoulun jälkeiset oppilaitokset ja yhteistyökumppanit mukaan. Perinteisten ihmissuhdeammattilaisten lisäksi on tartuttu yhteistyöhön mm. kaupunkisuunnittelun, kulttuuri- ja taidelaitosten sekä kolmannen sektorin kanssa. Työotteeseen on tullut joustavuutta ja työntekijöiden tehtäväkohtaiset työkombinaatiot ovat lisääntyneet.”

Kunnallisen nuorisotyön toimija

* www.nuorisotilastot.fi

** Kanuuna

© 2020 Nuorisotyöstä Suomessa
webDesign: Mekanismi »