71% vastanneista kunnista ja 67% järjestöistä kokee, että nuorten syrjäytyminen koulutuksen tai työelämän piiristä puhututtaa nuorisotyössä aiempaa enemmän
Huoli tulevaisuudesta sekä koulutuksen ja työelämän piiristä syrjäytymisestä nousee sekä kunnallisen nuorisotyön tekijöiden että nuorisojärjestötoimijoiden arvioissa kolmen eniten nuorisotyössä näkyvän ilmiön joukkoon. Nuorisoalalla toimivat arvioivat, että nuoret ovat jo toisen asteen opiskelupaikkaa hakiessaan epätasa-arvoisessa asemassa, sillä erityisesti pienempien kuntien nuoret joutuvat jo aikaisessa vaiheessa tekemään suuria päätöksiä ja itsenäistymään varhain muuttaessaan muualle opiskelemaan.
Koulutuksesta on karsittu ja resursseja leikattu, minkä lisäksi tulevaisuuden työelämä näyttäytyy nuorille aiempaa epävarmempana. Toimijoiden mukaan epävarmuutta tulevaisuudesta luo nuorille myös se, ettei kouluttautuminen ole tae työllistymisestä samalla tavalla kuin aiemmin.
Nuorisoalan toimijat pohtivat tulevaisuuden näyttäytyvän monelle nuorelle koulutuksen ja työelämän perspektiivistä näköalattomana, kaoottisena, kuormittavana ja ahdistavana. Myös ne nuoret, jotka onnistuvat pääsemään haluamaansa opiskelupaikkaan, kokevat toimijoiden mukaan valtavia paineita pärjäämisestä ja jaksamisesta.
Tuleva toimeentulo stressaa nuoria jo varhain. Nuoriin kohdistetaan toimijoiden mukaan ylimitoitettuja vaatimuksia, sillä heiltä odotetaan vastuullisia päätöksiä opiskelu- ja työpoluistaan siitäkin huolimatta, että tukea näihin päätöksiin ei aina ole saatavilla.
Kunnallisen nuorisotyön toimija
Kunnallisen nuorisotyön toimija
Kunnallisen nuorisotyön toimija
Kunnallisen nuorisotyön toimija
Vaikka nuorisoalalla toimivat pohtivat, että huoli tulevasta pärjäämisestä ja jaksamisesta koskettaa lähes kaikkia nuoria, huoli erityisesti suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevista nuorista korostuu. Yhteiskunnan nähdään polarisoituneen voimakkaasti ja ongelmien kasautuvan tästä syystä tietyille nuorille. Ongelmien alkupiste nähdään jo lähtökohtaisesti eriarvoisissa mahdollisuuksissa ja perheitä koskettavissa ongelmissa, kuten lapsiperheiden köyhyydessä. Monelta nuorelta puuttuu nuorisoalan toimijoiden mukaan tarvittava sosiaalinen tukiverkko, joka pystyisi tukemaan nuorta ongelmien kasaantuessa.
Toisaalta nuorisoalalla toimivat tahot kokevat, että opiskelu on monella alalla joustavampaa kuin aiemmin ja että nuorten on mahdollista räätälöidä opintojaan helpommin omaan arkeensa ja elämäntilanteeseensa sopiviksi. Digitalisaation ja globalisaation nähdään vaikuttaneen voimakkaasti uusien työurien ja osaamistarpeiden syntymiseen. Monilla nuorilla ajatellaan olevan aiempia sukupolvia paremmat tietotaidot toimia uudenlaisissa työtehtävissä. Osalla nuorista onkin toimijoiden mukaan entistä monipuolisempia vaihtoehtoja opiskella, työllistyä ja etsiä omaa polkuaan, vaikka toisille nuorille nämä samat mahdollisuudet eivät yhtäläisesti avaudu.