60%
järjestöistä ilmoittaa taloudellisen tilanteensa olevan ”hyvä” tai ”melko hyvä”

42 prosenttia vastanneista järjestöistä ilmoittaa järjestön nuorisotyön rahoituksen kasvaneen viimeisten viiden vuoden aikana. Kolmasosa järjestöistä kertoo rahoituksen pysyneen samana, ja neljäsosa vastanneista kertoo sen vähentyneen. Valtakunnallisten nuorisojärjestöjen saamat valtionavustukset ovat keskimäärin kasvaneet viime vuosina tasaisesti, joten tämän kyselyn tulosten voidaan nähdä kuvaavaan suhteellisen hyvin yleistä rahoituskehitystä.

Niissä järjestöissä, jotka kuvaavat taloustilannettaan melko huonoksi, tilannetta heikentää esimerkiksi avustusten kuluminen suurelta osin toimitilojen vuokriin. Kaikki järjestöt eivät ole saaneet hakemaansa lisärahoitusta hankkeisiinsa tai projekteihinsa, mikä on rajannut nuorisotoimintaan käytettävissä olevaa rahaa järjestöissä. 

Osa vastaajista kokee, että rahoituksen saamiseen liittyvät haasteet sekä yleis- ja toiminta-avustusten pieneneminen ovat heikentäneet järjestön taloustilannetta jo pidemmän aikaa. Samalla, kun joidenkin järjestöjen saama valtionapu on pienentynyt, sekä kustannukset että toimintamuotoihin kohdistuvat odotukset ja tarpeet ovat kasvaneet. Jotkin vastanneista järjestöistä ovat jääneet kokonaan ilman hakemaansa rahoitusta.

Vastaajilta kysyttiin myös arviota siitä, kuinka he uskovat saamansa rahoituksen muuttuvan seuraavan viiden vuoden aikana. Noin puolet vastanneista järjestöistä uskoo rahoituksensa pysyvän samana, noin neljäsosa sen kasvavan ja noin neljäsosa sen vähenevän. Osa vastanneista järjestöistä uskoo saavansa tulevaisuudessa enemmän rahallista tukea toimintaansa, sillä nykyisillä resursseilla toimintaa ei suunnitellusti voida toteuttaa. 

Miten nuorisotyön rahoitus on muuttunut järjestössänne viimeisten viiden vuoden aikana?

“Resurssien on pakko kasvaa, koska tällä hetkellä toimimme liian pienillä resursseilla. Toimintaa on karsittava, jos rahoitusta ei saada lisättyä.”

Nuorisojärjestötoimija

47 prosenttia vastanneista järjestöistä kokee, että heillä on tulevaisuudessa nykyistä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa järjestönsä taloustilanteeseen. Potentiaalia nähdään erityisesti uusien kumppanuuksien solmimisessa ja uusien rahoituskanavien löytymisessä. 

“Etsimme parhaillaan monipuolisia yhteistyömahdollisuuksia, joihin tullaan hakemaan projektiluontoista rahoitusta.”

Nuorisojärjestötoimija

Näettekö tulevaisuudessa järjestönne talouden kannalta erityisen suuria mahdollisuuksia tai riskitekijöitä?

Osa järjestöistä vastaa muuttuneisiin tarpeisiin kehittämällä toimintaansa yhdessä nuorten kanssa. Järjestöt tunnistavat hyvin oman toimintansa erityispiirteistä nousevat vahvuudet ja kokevat tuottavansa nuorisotyön kentälle kaivattua ja spesifiä sisältöä. Nuorisoalan myös kuvaillaan kiinnostavan toimijoita ja päättäjiä aiempaa enemmän ja se nähdään eri tahoilla panostusta vaativana alana. 

Toisaalta useampi kuin kaksi kolmesta vastanneista järjestöistä mainitsee, että heidän järjestönsä taloudellista tilannetta uhkaavat tulevaisuudessa eri riskitekijät. Vastaajien suurimmat huolet liittyvät rahoituspohjan muutokseen ja valtionavustusten vähenemiseen, mutta useampi mainitsee huolenaiheenaan myös epävarman poliittisen ja taloudellisen tilanteen. 

“Ennusteet taloustilanteesta vaikuttavat huonoilta. OKM:n jaettava järjestöavustus pienenee vuosi vuodelta. Myös STEA on alkanut tiukentaa odotuksiaan jatkuvien Ak-avustusten osalta.”

Nuorisojärjestötoimija

“Nuorisoala kiinnostaa aiempaa enemmän. Vaikuttamistyön kannalta katsottuna nuorisovaikuttaminen on noussut viime vuosina ja tämä saattaa vaikuttaa positiivisesti taloudelliseen tilaan.”

Nuorisojärjestötoimija

“Olemme kehittämässä yhdessä nuorten kanssa uutta toimintaa nuorten parissa. Rahoitus on tällä hetkellä vielä vähäistä, siksi odotamme kasvua esim uuteen toimintaamme ja yhteistyössä uusien kumppanien kanssa. Kaupunkien lähiöissä on kasvava tarve esim. kulttuurisensitiiviselle työlle.”

Nuorisojärjestötoimija


© 2020 Nuorisotyöstä Suomessa
webDesign: Mekanismi »