Kyselyyn vastanneiden järjestöjen työntekijäresursseissa on suuria eroja. Kolmannes vastanneista järjestöistä ilmoittaa henkilöstönsä määräksi alle viisi henkilötyövuotta. Reilu kymmenesosa vastanneista järjestöistä ilmoittaa henkilötyövuosiensa määrän olevan 100–300. Osa järjestöistä tarkentaa, että vaikka kokonaishenkilötyövuosien määrä järjestössä on suhteellisen suuri, nuorten kanssa tai nuorisotyön parissa työskentelee huomattavasti harvempi työntekijä. Keskimäärin kyselyyn vastanneissa järjestöissä on henkilöstöä kymmenen henkilötyövuoden verran, mikä vastaa uusimman järjestöbarometrin tuloksia valtakunnallisesti toimivista järjestöistä.*

Vastanneissa järjestöissä työskentelee vaihteleva määrä osa-aikaisia ja projektikohtaisia työntekijöitä. Suurin osa järjestöistä ilmoittaa, että osa-aikaisten työntekijöiden ja projektityöntekijöiden henkilötyövuosien määrä jää heidän nuorisotoiminnassaan alle kolmeen. Vastanneiden järjestöjen joukossa on kuitenkin myös muutama järjestö, joissa osa-aikaisia työsuhteita solmitaan huomattavasti enemmän. Erityisesti koulutustoiminnan järjestämiseen palkataan järjestöissä usein palkkioperustaisia toimijoita organisaation ulkopuolelta.

Järjestövastaajilta ei kyselyssä tiedusteltu heidän toimintaansa osallistuvien vapaaehtoistyöntekijöiden määrästä, mutta useiden järjestöjen toiminta rakentuu lähes kokonaan vapaaehtoistoimijoiden varaan. Euroopan neuvoston antama suositus (2017**) määrittelee myös vapaaehtoistoimijat nuorisotyöntekijöiksi, vaikka heillä ei välttämättä ole alan koulutusta. 

Vapaaehtoiset toimivat usein täysin samassa roolissa kuin palkatut työntekijät. Kyselyyn vastanneiden järjestöjen suurimmat huolenaiheet liittyvätkin rahallisten resurssien lisäksi juuri vapaaehtoisten määrän pienentymiseen ja vapaaehtoisten yleiseen jaksamiseen muuttuneessa ja hektisessä toimintaympäristössä.

Miten järjestöjen päätoimisen ja osa-aikaisen henkilöstön määrä on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana
60%
Järjestöistä on palkannut aiempaa useampia osa-aikaisia tai projektikohtaisia työntekijöitä
Kuvituskuva Lastenkesän tapahtumasta

Kyselyaineiston perusteella voi sanoa, että järjestöjen henkilöstömäärissä on tapahtunut viimeisten viiden vuoden aikana melko suuria muutoksia. Osa-aikaisten ja projektityöntekijöiden määrä on kasvanut keskimäärin useammassa vastanneessa järjestössä kuin päätoimisten ja kokoaikaisten työntekijöiden määrä. Jopa 13 prosenttia vastanneista järjestöistä kertoo osa-aikaisten ja projektikohtaisten työntekijöiden määrän kasvaneen huomattavasti, mikä osittain saattaa selittyä toiminnan rahoitukseen liittyvästä epätietoisuudesta ja toisaalta määräaikaisten hankkeiden lisääntymisestä järjestökentällä. 

Aineiston perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että vakituisen tai päätoimisen henkilöstön väheneminen ei lisää suoraan osa-aikaisten tai projektikohtaisten työsuhteiden solmimista vastanneissa järjestöissä. Päätoimisten työntekijöiden määrä on vähentynyt hieman voimakkaammin niissä järjestöissä, joissa myös osa-aikaisten työsuhteiden määrä on laskenut.

Jopa 30 prosenttia vastanneista järjestöistä ilmoittaa sekä päätoimisten että osa-aikaisten työsuhteiden määrän kasvaneen järjestössään. Lisäksi 17 prosenttia vastaajista kertoo osa-aikaisten työsuhteiden lisääntyneen vakituisten työsuhteiden määrän pysyessä ennallaan. 

Tarkastelimme myös, ovatko järjestöjen henkilöstömäärän muutokset vaikuttaneet toteutettavien työmuotojen määrään. Suurimmassa osassa vastanneita järjestöjä sekä henkilöstön että työmuotojen määrä oli kasvanut tai työmuotojen määrä oli kasvanut henkilöstömäärän pysyessä ennallaan. Muutama vastaaja kuitenkin ilmoittaa, että uusia työmuotoja toteutetaan aiempia pienemmillä resursseilla, ja muutama kertoo sekä henkilöstöresurssien että toteutettujen työmuotojen vähentyneen.

* Järjestöbarometri 2018

** Council of Europe’s Recommendation on Youth Work (CM/Rec(2017) 4)

© 2020 Nuorisotyöstä Suomessa
webDesign: Mekanismi »