Nuorisoalalla näkyvät ilmiöt

Vuonna 2019 selvitettiin ensimmäistä kertaa nuorisotyön eri toimijatahojen käsityksiä siitä, miten erilaiset globaalit, yhteiskunnalliset ja nuorten elämismaailmaan kuuluvat ilmiöt näkyvät nuorisotyössä ja miten niiden esiintyminen on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana. Kyselyyn poimitut ilmiöt on valittu ajankohtaisen tutkimustiedon perusteella.

Nuorisoalan toimijoilta kysyttiin, onko nuorisotyössä tapahtunut huomattavaa muutosta siinä, miten valitut ilmiöt näkyvät, miten niitä käsitellään tai miten niistä keskustellaan nuorten kanssa.

Oheinen kuva näyttää, mitkä ilmiöt ovat kunnallisen nuorisotyön toimijoiden ja järjestötoimijoiden mukaan aiempaa enemmän tai vähemmän näkyvillä nuorisotyössä.

Lisäksi toimijoita pyydettiin avaamaan sanallisesti, mitkä nuorisoalalla näkyvät ilmiöt heitä huolettavat ja ilahduttavat eniten. Kussakin tämän osion alaluvussa avataan tarkemmin sekä määrällisiä että laadullisia vastauksia teemakohtaisesti.

Nuorisoalan toimijoita huolettavat sektorista riippumatta hyvin samankaltaiset teemat:
Nuorten syrjäytyminen, mielenterveysongelmat ja yksinäisyys

Moni nuorisotyötä tekevien huolenaiheista liittyy nuorten riskiin syrjäytyä yhteiskunnasta ja sosiaalisista verkostoista. Huoli syrjäytymisen periytymisestä ja ongelmien kasautumisesta yhdistää kaikkia nuorisoalalla toimivia tahoja. Koska nuorisoalalla näkyvistä ilmiöistä ja huolta herättävistä asioista nuorten elämismaailmassa on kysytty toimijakohtaisesti, myös vastauksissa on nähtävillä toimijatahojen välisiä eroja.

Osa kunnallisen nuorisotyön toimijoista näkee yhtenä suurimpana huolenaiheena nuorten alueellisen eriarvoisuuden, sillä omalla paikkakunnalla koulutus- ja työmahdollisuuksia on aiempaa vähemmän ja tulevaisuus näyttää aiempaa epävarmemmalta. Osa taas pohtii, että nuoret joutuvat kamppailemaan aiempaa kompleksisempien paineiden kanssa, joita aiheuttavat globaalit yhteiskunnalliset haasteet, epävarma poliittinen tilanne ja nuorten elämismaailman muuttuminen yhä suorituskeskeisemmäksi ja individualistisemmaksi. 

Moni kunnallisen nuorisotyön toimijoista on huolissaan nuorten lisääntyneestä pelaamisesta sekä sosiaalisen median käytöstä, joiden koetaan pahimmillaan haurastuttavan sosiaalisia suhteita, lisäävän yksinäisyyttä ja aiheuttavan nuorille täysin uudenlaisia paineita. Mielenterveyden haasteet ja nuorten lisääntynyt ahdistuneisuus kytkeytyvät vastauksissa sekä oman paikan löytämiseen ja koulutus- ja uravalintojen tekemiseen että sosiaaliseen syrjäytyneisyyteen ja yksinäisyyteen.

Järjestökentällä vaikuttaa hyvin erilaisia nuorten kanssa toimivia tahoja, joista osa tavoittaa hyvinvoivia ja yhteiskunnallisesti aktiivisia nuoria, kun taas toiset pyrkivät työssään parantamaan erityisesti heikommassa asemassa olevien nuorten asemaa. Vaikka vastanneet järjestöt kokonaisuudessaan nostavat esiin kuntasektoria hieman useammin globaaleja huolenaiheita, kuten ilmastonmuutoksen ja yleisen huolen tulevaisuuden suunnasta, nousee järjestökyselyn vastauksista kunnallisen sektorin tavoin vahvasti esille huoli nuorten syrjäytymisestä.

Osa nuorisojärjestötoimijoista paikantaa syrjäytymisriskin ennen kaikkea koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen, toiset näkevät sen seuraavan yleistä yhteiskunnallista polarisaatio- ja eriarvoistumiskehitystä. Riski syrjäytyä nivoutuu yhteen yksinäisyyden ja sosiaalisen eristäytymisen kanssa ja linkittyy vahvasti mielenterveysongelmien lisääntymiseen. 

Nuorisojärjestötoimijoiden mukaan nykyinen opiskelu- ja työkulttuuri perustuu vahvasti pärjäämiseetokseen ja aiheuttaa nuorissa aiempaa enemmän stressiä ja uupumusta. Nuorten odotetaan tekevän jo varhaisessa vaiheessa merkittäviä koulutus- ja uravalintoja, vaikka tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, tuleva työllistyminen huolettaa nuoria ja aiheuttaa epävarmuutta. 

Kunnallisen nuorisotyön toimija

Nuorilla nähdään olevan aiempia sukupolvia monipuolisemmat mahdollisuudet kouluttautua, työllistyä, toteuttaa itseään ja vaikuttaa

Kunnallisen nuorisotyön toimija

Nuorisotyötä eri toimialoilla tekevät kokevat, että yhteiskunnan nykyiset turvaverkot ja palvelut ovat turvanneet monelle nuorelle mahdollisuuden etsiä itseään ja löytää oma paikkansa. Nuoret saavat aiempaa paremmin tukea koulutus- ja työpolkujen suunnitteluun esimerkiksi Ohjaamo-toiminnan kautta, minkä lisäksi etsivä nuorisotyö on pystynyt monissa kunnissa tavoittamaan apua tarvitsevia. Nuorille suunnattuja palveluita on yhä enemmän, ja nuorten ääntä kuullaan vastaajien mukaan entistä paremmin. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on siis otettu viime vuosina käyttöön aiempaa monipuolisemmin työkaluja, välineitä ja menetelmiä, joiden tulokset ovat vastaajien mukaan olleet positiivisia. 

Yhä nopeammin globalisoituva ja digitalisoituva maailma tarjoaa nuorille aiempaa enemmän mahdollisuuksia kouluttautua, tehdä töitä, toteuttaa itseään, verkostoitua, hakea tietoa ja vaikuttaa. Nuorisoalan toimijat näkevät nuorten elämismaailman kokonaisuudessaan mahdollistavana, avoimena ja yhdenvertaisuutta arvostavana. 

Toimijat näkevät, että rakenteiden lisäksi muutosta on tapahtunut nuorissa itsessään. Heitä kuvaillaan sukupolvena rohkeaksi, ennakkoluulottomaksi, fiksuksi sekä osaavaksi, ja heidän yhteiskunnallista aktiivisuuttaan ja vaikuttamishalukkuuttaan arvostetaan.

Nuorten tulevaisuudessa huolettavat erityisesti syvenevä eriarvoistumiskehitys, ilmastonmuutoksen seuraukset ja suvaitsemattomuuden kasvu yhteiskunnassa

Nuorisotyön toimijoilta kysyttiin erikseen, mitkä ilmiöt ja tekijät heitä huolettavat ja ilahduttavat nuorten elämismaailmassa tulevaisuudessa. Suurelta osin toimijat nostavat esille vastauksissaan samoja teemoja, jotka heitä huolettavat tai ilahduttavat tällä hetkellä nuorten elämässä.

Nuorisotyötä tekevien suurimpia nuorten tulevaisuuteen liittyviä huolenaiheita ovat aineiston perusteella ilmastonmuutoksen seuraukset ja muut globaalit uhkatekijät, poliittisen ilmapiirin koveneminen ja suvaitsemattomuuden kasvu sekä heikossa asemassa olevien nuorten syrjäytyminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa. 

Erityisesti nuorisotyön toimijoita huolettavat yhä epävarmemmaksi muuttuva työelämä, heikot takeet nuorten tulevalle työllistymiselle koulutuksesta huolimatta, nuorten jo valmiiksi erilaiset lähtökohdat sekä heikkenevä väestöllinen huoltosuhde. Lisäksi he kantavat huolta alueellisesta eriarvoisuudesta ja syrjäseutujen nuorten jäämisestä palveluiden ulottumattomiin. Vaikka samat teemat toistuvat niin nykyhetkeä kuin tulevaisuutta kuvaavissa vastauksissa, tulevaisuuden kehitystä pohtivista vastauksista on paikannettavissa huoli yhä nopeammin kiihtyvästä, polarisoivasta ja hallitsemattomasta kehityksestä.

Nykynuoret nähdään pärjäävinä, osaavina, rohkeina ja ennakkoluulottomina

Toisaalta nuorisotyön toimijat näkevät kehityksen johtavan myös mahdollisuuksien lisääntymiseen. Toimijat näkevät yleisen koulutustason, tiedon määrän ja nuorten omien tiedonhakutaitojen kehittyvän tulevaisuudessa merkittävästi. 

Nuorten parempi koulutustaso nähdään valtaosassa kuntien ja järjestöjen vastauksia itsestäänselvyytenä. Paremman koulutustason avulla nuoret pystyvät tulevaisuudessa hyödyntämään laajemmin tarjolla olevia vaihtoehtoja, tekemään punnittuja päätöksiä, toimimaan kestävien arvojen mukaisesti ja muuttamaan yhteiskuntaa. Lisäksi toimijoiden vastauksista nousee vahvasti esiin nuorten oma halu ja rohkeus vaikuttaa sekä osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan.

Yleisen koulutustason nousun ja nuorten parempien valmiuksien nähdään helpottavan heidän pärjäämistään tulevaisuuden nopeatempoisessa ja epävarmassa työelämässä. Diginatiivien ennakoidaan pärjäävän digitalisaation ja globalisaation läpileikkaamilla työmarkkinoilla paremmin kuin aiempien sukupolvien. 

Tietotaidon, koulutuksen ja kansainvälisyyden lisääntymisen nähdään jo nyt tehneen nuorten sukupolvesta aiempia avoimemman ja ennakkoluulottomamman, minkä lisäksi heidän kuvaillaan suhtautuvan luontevasti erilaisuuteen ja monikulttuurisuuteen. Vastaajat uskovat tämän kehityksen jatkuvan ja esimerkiksi haitallisten sukupuoliroolien menettävän merkitystään myös tulevaisuudessa.